Voitonparaati 16.5. 1918

-Voitonparaati koostui marssista kaupunkiin, katselmuksesta ja ohimarssista. Mukana oli 12 000 miestä ja peräti viisi soittokuntaa tahdittamassa voittajien askelia. Kenraali Mannerheim otti vastaan ohimarssin Esplanadilla.

URR ja saksanniemeläiset pääsivät toki osallistumaan oman voittaneen osapuolensa suureen voitonparaatiin Helsinkiin, joka järjestettiin 16. toukokuuta 1918 vapaussodan päättymisen kunniaksi. Paraatin poliittinen päätarkoitus oli muodostaa kotimainen vastapaino saksalaisten sotilaalliselle ja poliittiselle vaikutusvallalle vapautetussa Suomessa. Kun saksalaiset joukot olivat huhtikuussa vallanneet Helsingin, Etelä-Suomen valkoiset olivat osoittaneet niille vilpitöntä kiitollisuuttaan. Pääkaupungin asukkaille haluttiin tarjota nähtäväksi kotimainen sotajoukko saksalaisten rinnalla. Samalla ylipäällikkö Mannerheim halusi muistuttaa niin koti- kuin ulkomaisiakin katsojia, että nimenomaan Suomen oma armeija oli sodan ratkaissut.

Valkoinen armeija otettiin Helsingissä vastaan monin suosionosoituksin. Paraati koostui marssista kaupunkiin, katselmuksesta ja ohimarssista. Mukana oli 12 000 miestä, noin joka viides rintamalla taistelleista valkoisista. Tulomarssia tahdittivat viisi erillistä soittokuntaa ja joukkojen omat soittokunnat. Katujen varsilla ja yllä liehui punakeltaisia leijonalippuja ja sinivalkoisia vaakaraitaisia lippuja, jotka oli saatu aikaan repimällä Venäjän trikolorista punainen osa pois.

Valkoisen armeijan marssi kaupunkiin alkoi Viertotieltä ja Heikinkadulta Töölöstä, nykyistä Mannerheimintietä nykyisten Pallokentän, Stadionin ja Eläintarhan urheilukentän ja entisen Pasilan aseman ympäristöistä. Ylipäällikkö ja hänen esikuntansa ratsastivat kärjessä; muut joukot oli ryhmitelty Länsiarmeijan komentajan Wetzerin, Karjalan armeijakunnan esikunnan, eversti Hjalmarsonin esikunnan ja kenraalimajuri Linderin Savon Ryhmän esikunnan johtamiin jalkaväkiosiin. Perässä seurasi tykistöä, Uudenmaan rakuunarykmentti ja Karjalan ratsujääkäreitä. Tampereen valloitukseen osallistuneet joukot kantoivat tunnuksena päähineen vasemmalla puolella kuusenhavua. Paraatia varten talonpoikaisarmeija oli pyritty vaatettamaan ainakin rykmenteittäin yhdenmukaisesti, mutta kirjavuutta pukeutumisessa oli melkoisesti. Talonpoikaisarmeija näytti siltä mitä se olikin.

Helsingin sotilaskäskynhaltija Theslöf ja pormestari J. von Haartman ottivat vastaan ylipäällikön Läntisen Heikinkadun päässä, lähellä paikkaa, jossa nykyisin on Mannerheimin ratsastajapatsas. Tulomarssi jatkui pitkin Läntistä Heikinkatua, Pohjoisesplanadia ja Unioninkatua Senaatintorille. Joukoista vain kärki marssi Senaatintorille, muut osastot jatkoivat marssia Kauppatorille, Katajanokalle ja Kruununhakaan odottamaan loppuparaatia.

Uudenmaan Rakuunarykmentti oli ainoana joukko-osastona kokonaisuudessaan paikalla. Rakuunoiden univormua kantoi myös vapaaherra ”Goggi” von Haartman, myöhempi elokuvaohjaaja,Espanjan sisällissodan ja talvisodan Kollanjoen sankari.

Nikolainkirkossa eli nykyisessä Tuomiokirkossa pidetyn juhlajumalanpalveluksen jälkeen Mannerheim ja hallituksen edustajat ottivat Runebergin patsaan luona Pohjoisesplanadilla vastaan paraatijoukkojen ohimarssin. Paraatipäivä, 16.5. oli Sotaväen lippujuhlapäivä aina vuoteen 1942 asti ja vuoteen 1939 asti tuona päivänä järjestettiin myös vapaussodan loppua juhlistava paraati. Hitaasti käyvät veteraanit kokoontuivat yhteen vielä kahden vuosikymmenen jälkeen muistelemaan sotaisia kokemuksiaan etelän hangilla. Vastapuolen edustajia ”lahtarien” elämöinti tietenkin sapetti.

Voitonparaatista on julkaistu myös saksalaisten kuvaama, 15 minuuttia kestävä filmi. Se on nähtävissä myös Youtubessa.

 

 

Ohessa myös Järjestyslipuston muistojuhlaan 17.9. 2017 tehty video vuoden 1917 tapahtumista, joka johti Saksanniemen Järjestyslipuston perustamiseen sekä sen kohtaloista vuoden 1918 sodassa.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s