Miksi Järjestyslipusto perustettiin?

Vallankumouksellinen suomalainen työväki ja punaiset venäläismatruuusit ja sotilaat järjestivät verisiä mellakoita ja ryöstelyä, joita hillitsemään ei ollut poliisia. Siksi senaatti päätti perustaa kaksikin uutta poliisikoulua; toisen Helsinkiin Kaivopuistoon ja toisen Saksanniemeen.

Vuosi 1917 oli Suomessa vaikea. Venäläiset vallankumousaatteet levisivät myös suuriruhtinaskunta-Suomeen. Murhia alkoi tapahtua, eikä vähiten kapinoivien venäläissotilaiden keskuudessa, joita maassa oli noin 40 000 miestä. Upseereja ammuttiin satakunta yksinomaan Suomessa, eikä verityöntekijöitä saatu kiinni. Poliisi maassa oli peloissaan, suuri osa pakotettu pois viroistaan ja jotkut lakkoilivat. Miliisi, joka yritti pitää jonkinlaista järjestystä yllä, oli paljolti työväenkaartitaustaista, ja heidän joukossaan oli myös äärisuunnan miehiä, jotka kieltelivät tarttumasta vieraan maan armeijan sisäisiin sotkuihin, vaikka venäläisupseereita ammuttiin jopa keskellä kaupunkia.

Puute ja kurjuus nousussa kaupungeissa

Myös suomalainen yhteiskunta oli kiihtyvässä kierteessä. Työaikalaki oli työn alla, mutta Suomen omistava luokka ei ollut valmis suostumaan sen silloin äkkijyrkiltä tuntuviin ehtoihin. Maataloustyöläiset lakkoilivat kesällä ja osa sadosta jäi korjaamatta. Tämä tuli kostautumaan loppuvuonna ja seuraavana, kun elintarpeista oli jo huutava pula. Myöskään vientikauppa ei maailmansodan vuoksi enää vetänyt.

Paitsi niukentuva elintarviketuotanto, joka osaltaan nosti hintoja, myös kaupunkilaisten niukkenevat rahavarat heikensivät nimenomaan taajamissa mahdollisuuksia hankkia ruokaa. Vielä kurjemmat olot oli siirtotyöläisillä, jotka olivat lähteneet kotiseuduiltaan eri puolilta Suomea pääkaupunkiseudun ja muutaman muun suuremman keskuksen venäläisten rahoittamiin linnoitustöihin. Nekin loppuivat yksi kerrallaan, ja äkkiä Suomessa oli kodittomien ja työttömien suuria leirejä, joita alkoi myös nälkä ahdistaa. Puhkesi voi- ja viljamellakoita, joita ei poliisikunnan puutteessa saatu hillittyä. Maa oli ajautumassa kaaokseen ja järjestys ei tuntunut kiinnostavan ketään, kun entisiä poliisejakin alettiin murhata.

Venäläisten vallanvaihdos yllätti ja yllytti

Myös keisari Nikolai kaukana Pietarissaan oli ahtaalla. Ensimmäisen maailmansodan sotaonni oli kääntynyt huonoksi venäläisille. Suuret tappiot ja Saksan armeijan ottamat vankilaumat kasvoivat. Myös rintamilla alkoi esiintyä kurittomuutta, vallankumoukselliset sotilaat ja matruusit alkoivat vainota ja ampua upseerejaan ja kokonaisia joukko-osastoja lähti karkuteille tai luvatta kotiin. Tämä kehitys sai myös suomalaissyntyisen, Venäjällä palvelleen ratsuväenkenraali Carl Mannerheimin ja monen muun suomalaistaustaisen upseerin palaamaan Suomeen tsaarin armeijan palveluksesta.

Pietarissa oli verisiä mellakoita ja niiden leviämistä Suomeen odoteltiin innolla ja pelolla. Vallankumousmieliset sekä suomalaiset aktivistit näkivät epäselvässä tilanteessa molemmat mahdollisuutensa: toiset irtautua Venäjästä ja toiset panna pystyyn proletariaatin vallankumouksen, jossa Venäjällä huusi jo suoraan ääneen bolshevikki-puolueen johtoon noussut V. I. Lenin apureineen.

Tsaari Nikolain luovuttua alkuvuodesta 1917 vallastaan muutos näkyi myös Suomessa, kun tilalle asetettiin heikko ja kokoonpanoiltaan vaihtuva väliaikainen hallitus : kenraalikuvernöörit alkoivat vaihtua tiheämmin kuin miesmuistiin: tuskin oli vuoden 1917 alussa päästy eroon Suomen-syöjä Franz Albert Seynistä, ja hänet väliaikaisesti korvanneista salaneuvos Adam Lipskistä sekä Mihail Stahovitshistä kun tilalle lähetettiin taas Pietarista uusi mies, ministeri Nikolai Nekrasov, joka ei yksinkertaisesti ehtinyt perehtyä Suomen tilanteeseen. Jos oli järjestys turuilla, toreilla ja kaduilla sekaisin, oli se sitä myös senaatissa, jossa pyrittiin hoitamaan Suomen asioita. Kiristyvä yhteiskunnallinen tilanne sai kiihdyttäjäkseen myös kiehuvan tilanteen emämaassa Venäjällä.

Senaatti puuttuu asiaan omin keinoin

Helsingissä toimivassa senaatissa oltiin toki tietoisia siitä, että maa oli ajautumassa anarkiaan. Suomalaisilla oli suuri itsehallinto maata koskevissa asioissa, mutta niihin tarvittiin kenraalikuvernöörin siunaus. Tuore paikan haltija, ministeri Nekrasov, oli kuitenkin suosiollinen Suomen koti-maan asioita hoitavalle senaattori, professori Allan Serlachiukselle, kun tämä esitteli hänelle ajatuksen perustaa Porvoon Saksalaan uusi ratsastavan poliisin koulu, jonne otettaisiin parisataa miestä nopeasti koulutettaviksi ratsupoliiseiksi, joiden oltiin havaittu olevan tehokkaita mellakoiden saattamisessa järjestykseen. Voimakasta tukea Serlachius sai tuoreelta Uudenmaan läänin maaherralta,kenraalimajuri Bruno Jalanderilta, jolla oli myös taustaa tsaarin armeijasta.  Hän oli toiminut poliisissa jo aikaisemmin, ja hänen komennostaan oli työväestön lakkoja murrettu kovin toimin vuosina 1905-1910.

Bruno J
Kenraali Bruno Jalander oli palvellut Venäjän armeijassa, ja sen jälkeen poliisikomentajana. Uudenmaan läänin maaherrana hänellä oli huono maine työväestön keskuudessa, sillä Jalander oli hajoittanut maataloustyöläisten lakkoja ja mellakoita kovin ottein.

Rahat myönnettiin, lupa saatiin, ja ratsupoliisikoulun paikaksi valittiin Saksanniemen, entinen Toivonmäen tila Kiialan kartanon vierestä. Kartano vuokrasi myös muita tiloja, lähinnä navetta- ja varastorakennuksia perustettavalle koululle.

Gaston_ahrenberg
Ratsumestari Gaston Ahrenberg, maaherra Bruno Jalanderin tuttu, valittiin uuden poliisikoulun johtajaksi.

Koulun johtajaksi valittiin ratsumestari Gaston Ahrenberg, Jalanderin tuttu, ja tämä otti luottomiehekseen luutnantti, poliisikomisario Pekka Kuokkasen, joka oli poliisikomisario ja entinen rakuuna. Koulun nimeksi päätettiin antaa Saksanniemen Järjestyslipusto – Saxby Ordningsfanan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s